Ruotsintunti oli kyllä tosi kiva. Kyllä sai nauraa! Meillä ei ollutkaan oma opettaja vaan joku A.... Eräs Pali, joka on 2C:llä sanoi minulle, että tuo on vähän hölmö ja viittasi häneen päin (A:han). Se Pali on pienikokoinen poika, jolla on mustat silmänaympärykset ja vaalea tukka ja joka on jäänyt luokalleen. Siinä ruotsintunnilla sain tietää miten hölmö se naisopettaja, sijainen, oikein oli. Eräät keksivät itselleen uuden nimen, ja valehtelivat olevansa Pöpölän lapsia ja sisaruksia keskenään (vaikka oikeasti eivät olleet) ja juttelivat sitten tunnilla kutsuen toisiaan näillä väärillä nimillä.

Ruokaa syödessä opettajan sijainen sitten kysyi heiltä: "Olettekos te sisaruksia?"

Päivi: "Joo, ollaan"

Ope: "Kenenkäs lapsia te ootte?"

Päivi: "Pöpölän (hah-hah)

Aika hölmö ope kun uskoo. Pali oli oikeassa.

Kun sitten menimme ruokaa hakemaan, oli Jarkon jono eka ja meidän viimeinen. Minä seisoin jonossa Jarkon pulpetin lähellä. Jarkko tuli juuri maitoa hakemasta. Hänellä oli ruokalautanen, leivät ja voit ja maitotölkki kädessä. Voi tipahti lattialle. Hän kumartui ottamaan sitä ja kun hän kääntyi, hän hymyili minulle. Kun hän oli ruvennut istumaan, hän sanoi: No, mimmipataljoona, asento! (tiedät kai mitä asento tarkoittaa) minua nauratti niin, etten tiennyt minne päin katsoisi.

Sitten vielä muutama asia: Miksikähän nykyään joutuu enemmän poikien kanssa tekemisiin? Kyllä nuo Boyt välittää Irmelistäkin. Eräskin oli linja-autossa nykinyt Irmeliä takin hihasta ja kysellyt hänen nimeään ja puhunut vaikka mitä. Välitunnillakin se katsoi Irmeliä. Ja voi millä tavalla se Irmeliä katsoi! Voi taivas! Katsoi ihan samalla tavalla kuin Rauno Erjaa. Irmeli + Martti K. (on sen pojan nimi) (nimi muutettu) ja Tuuli + Juuso. Lemmikki ei onneksi välitä Juusosta. Se puhuu aina jostain Hassisen pojasta ja tytöt, jotka kuuntelevat, nauravat ja sanovat: ahaa! Ja eräs kiharatukkainen poika puhuu taas Lemmikistä. Onnea vain Lemmikille ja Hassiselle! Hah hah haa! Olisipa kiva tutustua Juusoon.