Sain kolme uutta kirjefrendiä, Eevan Kokkolasta, Russel Davidsonin Englannista ja Bernette Ratinaudin ranskasta. Eevalle kirjoitin jo kirjeen, mutta ulkomaalaisille en ole vielä.

Olen jo suunnitellut vähän niitä kesävaatteita. Ottaisin vaaleensiniset haalistuneet leveälahkeiset farkut, ja sen mustan pitsipuseron, joista jo kerroin. Sit kengät mä ottasin sellaiset korokepohjaiset kävelykengät joissa on umpinaiset kärjet ja kannat. Mokkaiset olis aika kivat. Takista en oo vielä ihan varma, mutta vetoketju siinä pitää olla edessä, kaulus semmonen aika iso ja että sen vois nostaa takaa pystyyn ja laittaa siihen vaikka kukkia. Hihoissa pitää olla liitingit, ja vyötäröllä kuminauha, jos mä otan 3/4 -pituisen. Punainen, vihreä ja violetti ois sitten niinku ne värivaihtoehdot. Semmonen vyötärötakki olis ihana niinkuin Tepolla se vihree, mut sitt se vois arvella jotakin, jos mulla olis ihan samanlainen pusero ja takki kuin hänellä. Tepolla oli muuten uudet housut. Sinisestä sametista.

Ja se kansakoululainen oli pukeutunut kokonaan vihreisiin (se mun Iivari) Mä kastoin se Iivariksi, se nimitys sille käypi.

I love brown eyes! I hope, that my new pen-friend had brown eyes and he was beautiful.

Hymyilin tässä vahingossa Veli-Matillekin. Jätkä loisti kuin aurinko, eikä katellu taakseen kun meni ohi.

Muistuipa tässä mieleen se, ku mä erään vapaatunnin lopussa kävelin ylös koululle, niin eräs vanha mies tuli kysymään multa kelloa. Mä sanoin: "Enpä minä tiiä yhtään, kun mulla ei oo kelloo." "Ai sul ei oo." Sit se lähti käveleen minun kanssa ja me siinä rupateltiin. Se olikin mukava ukko ja mä satuin olemaa puhetuulella. Niin arvaapas, kuka sieltä tuli vastaan. No kukapas muu kuin vanha tuttu Iivari! Ja se hymyili ihan samalla tavalla kiusoittelevasti kuin nytkin viimeks. En mä silloin siihen mitään huomiota kinnittäny, arvelin että mitähän noikin tuossa virnuilee, luuleekohan ne että mä seurustelen tuon guben kanssa.

Kyl mä katoin silloin viimeks sitä tarkkaan, kun huomasin, että kun räpäytin silmiäni niin hänen silmänsä välähtivät. Niihin tuli valopilkku, vaikka ensin ne oli ihan mustat "kekäleet" Nää jutut kuulostaa ehkä hassulta näin paperilta luettaessa mutta niin ei suinkaan todellisuudessa ole.

No niin. Mä rupesin Åke Skiöldin piirustuskurssille. Jännittää, tulis se eka kurssikirje nopeesti!