Tänään oli kiva päivä, huolimatta siitä, että aamu alkoi melko ankeasti. Mä olin vapaatunnin kotona ja menin sitten isän kyydissä kymmeneksi hammaslääkäriin. (Akka taas voiteli hampaat sillä inhottavalla tötkyllä, ettei maistu ruoka). Sit kun mä tulin koululle, niin Paula ihmetteli, missä hitossa mä olen kupannu.

Eihän siinä aamussa muuta ollut, paitsi, että yrjötti älyttömästi ja mä olin hirveen hermostunu. Mut sitte koulussa oli hirmu kivaa. Neljännellä tunnilla pelattiin pesistä. Meidän puoli voitti. Minäkin sain kerran pelastettua Pirkon, kun sain isommalla mailalla lentämään kauas. Ja muutenkin pelasin hyvin tänään. Oli lämmin ja kaunis ilmakin, niin että oli hauska pelata.

Entäs sitten! Mä menin sisälle juomaan vettä ja menin sieltä sitten rappusille odottamaan Paulaa. Veli-Matti tuli vastaan ja tapitti niin onnellisen näköisenä.

Ja entäs sitten, kun olin kirjaston luona odottamassa Paulaa (kun se kuppasi siellä kirjastossa) Teppo meni kirjastoon Pekan kanssa ja Teppokin tapitti ja aukaisi suunsa kuin sanoakseen jotain (luultavasti Pekalle) mutta ei sitten sanonutkaan mitään, vaan napsautti suunsa taas kiinni. Ei se Teppokaan nykyään mua hauku, vaan tapittaa yhtä sympaattisesti kuin ennenkin. (Mistähän se johtuu, mä ihmettelen!)

Sitten menimme Paulan kans kävelemään (käläppimmään). Minusta tuntuu, että se oli Iivari, joka kompuroi kaukana sillä rapaisella oikopolulla pyöränsä kanssa.

Kyllä minua nauratti yks juttu! Nimittäin meitä vastaan tuli kaks kansakoululaista, polvenkorkuista poikaa. Toinen muistutti Pentti K:ta. Niin se Penttiä muistuttava hosui nyrkillään Paulaa mahaan. Paula keksi siihen hyvät sanat: "Eläpäs nyrkkeile siinä, ipana!" Kyllä me naurettiin. Ei ipanalla ollu vastaan nakuttamista.