N e  muuten loppuivat lauantaina. Tänään oli eka koulupäivä. Muuten kiva, mutta kun mä jouduin sen inhottavan Pasin taakse. Minä keksin sille kax "lempinimeä": Paska-Pasi ja Täipää. Kyl se Täipää on sit inhottava!

Paulakin pääsi oppikouluun ja Katri kansalaiskouluun. Minä olen enimmäkseen Katrin kanssa. Paula sanoi eilen, että ollaan kolmestaan, mutta sit kuitenkin oli melkein aina yhden omanluokkalaisensa kanssa. Vähä outo tyyppi.

Kun me mentiin kouluun, oli linja-auto täynnä ihmisiä, mutta tulomatkalla oli yli puolet penkeistä vapaita. Mä istuin Paulan vieressä, koska Katri ja Hilkka olivat kuulemma jääneet jonnekin Paulan sanoman mukaan. Eiköhän ne kässänneet, että linikka tuli jo?

Oppikseen oli tullut monta uutta opettajaa, meille opettaa uskontoa ja englantia eräs L-niemi (mies). Rouva M. opettaa meille voikkaa. Kiva se rouva M. (Paljon kivempi kuin Kaarina). Olishan se L-niemikin kiva, mutta kun sen tunnit on aina lutikalla ja siellä on ahdasta ja mä joudun istumaan niin lähellä Paska-Pasia (Tosin nostin sen kynän lattialta, mutta se oli vain hyvitys siitä, kun mä käsitin yhden jutun väärin ja meinasin nykäistä Täipään kädestä hänen oman vihkonsa, kun hän vihko kädessään vain osoitti taaksepäin, että tuolla tarvitaan vihkoja lisää, eikä ollut ojentamassa sitä minulle, kuten ensin luulin).

Entäs sitten Teppo? Leikkuuttanut hairinsa, hölmö. Ei kuule kahtonukkaa. (Vaikka en kyllä mäkään). Ennen niin tulinen rakkaus on nyt jäätynyt. Ainakin minun puolestani. Kyllähän Teppo söpö on mutta en mä osaa tuntea mitään sitä kohtaan. Ja tietysti sillä oli uudet housut ja pusa. Tummansininen T-paita ja hirmu leveälahkeiset vihreät, kapeavakoiset samettihousut. Mä en ole enää näkevinänikään sitä jätkää, katotaan mitä tapahtuu. Mutta tietystihän se söpö meikkinaama Lemmikki Tepon hurmaa. Hurmatkoon. Juoskoon vaikka kieli pitkällä Tepon perässä.

Emma ja Lea ovat  jääneet kumpikin II luokalleen. Erja vielä kysyi (kun ei tiennyt) että onko kiva olla kolmannella luokalla. Emma ja Lea sanoivat yhteen ääneen: "Ei!" ja nauroivat.

No måi sitten!