Siitä on pitkä aika, kun mä viimeksi kirjotin. Viimeks´-sanan lopussa ei ole i-tä, se tuli ihan vahingossa, mutta mä en voi sietää töherryksiä.

Nyt on vihreä väri niin suuressa suosiossa. Muistat sä sen mäntin pitkän liivin? Mä, mummo ja äiti tehdään sitä vuorotellen, silloin tekee se, joka joutaa. Tällä hetkellä mummo purkaa sitä. Mä saan siitä vihreän, vyötäröön asti olevan villatakin, jossa on V-kaula-aukko (jos ne nyt osaa sen ees tehä).

Voi, miks' mä mänttipää en ottanu sillon yhesti sitä vihreää samettikangasta niiden sinisten, suoralahkeisten housujen sijasta! Kyllä ihminen sitten osaa olla typerä! Olisin saanut paremmat pökät puolta halvemmalla! Voi juku! Mulla ei sitten järki säteile, ei tippaakaan! Vajaamielisetki on viisaampii kun mä. Joo, sit myöhemmin mä ostan Aallon tavara-aitasta tummanvihreää angoravillalankaa (mikäli sellaista on olemassakaan) ja teetän siitä (tai teen itse) vyötäröön asti olevan puseron, jossa on vähän pitemmät kuin kyynärpäähän ulottuvat hihat, juu.

Muuten, Teppokin oli huomaavaisempi tänään. Se on sit ihana! (ole muulloin mitä mieltä tahansa). Se katsoo ihan samalla tavalla kuin ennen, keväällä nimittäin.

No måi nyt viimeinkin!