Tänään se sitten oli, se viimeinen koulupäivä.

Kun minä seisoin alakerran ilmoitustaulun luona, Jouko heitti jonkin muovisen lapun lattialle melkein minun jalkojeni luo. Sitten hän haki sen pois ja Teppo rupesi pommittamaan minua mustilla liiduilla. Menin pakoon ylös ja pojat häipyivät oven luota nähdessään, että minä pötkin pakoon. En minä muuten olisi lähtenyt, mutta kun vatsaan koski, enkä ollut tappelutuulella. Ja sitäpaitsi käytävä oli täynnä ihmisiä.

Paula pyysi minua mukaansa kirkonkylälle huomenna, kun hän pyrkii oppikouluun. Olisi kiva, jos pääsisin.

Ensi kesä, kesä -72 tulee olemaan matkailukesä. Aion olla poissa kotoa niin paljon, kuin mahdollista. (Samperi, kun ei tule sitä kirjeystävää).