Voikkatuntia ennen odotimme opettajaa eteisessä. Kun hän sitten tuli, hän käski meidän mennä jo edellä kansakoulun voikkasaliin. Ulkona seisoi Teppo lumipallo kädessä ja hymyili (minulle kenties). Sitten Teppo sisälle mennessään törmäsi Anjaan. Anja sanoi: No, no! Teppo sanoi: Mitä sinä juokset! Anja vain: No, no, no! Kyllä minua nauratti. Sitten voikkatunnilla pelattiin palloa.

Opettaja: Nyt anna Päivi se pallo.

Päivi: Minä en saanut ollenkaan heittää! (melkein itkien)

Opettaja: No, heitä minulle!

Päivi: Enkä heitä! Läl, läl!

Merja: Anna tänne se pallo!

Opettaja: Voi pikku lapsukaiset! Ette osaa vielä puhuakaan kunnolla. Heitähän Merja se pallo tänne, vai pitääkö ottaa syliin ja sanoa: anna nyt äidille se pallo! Kyllä minä tiedän tuon uhmaiän, minulla on kolme samanlaista kotona.

Merja: Ei meitä saa haukkua.

Opettaja: Anna se pallo tänne.

Merja: Läl, läl.

Sitten opettaja lähti ajamaan Merjaa takaa (se tapahtui siinä vaiheessa kun opettaja sanoi, pitääkö ottaa syliin äitin pikku tyttö) ja koko luokka ulvoi naurusta.

Juuso kiersi mun ympäri polkupyörällä. En punastunut, kun ei ollut värilähetys. Moi!