Tänään seisoin alakerrassa sen keskellä käytävää olevan paksun pylvään luona erään välitunnin alussa. Eräs kavereineen oli siinä melko lähellä erään luokan ovella. Sitten tuli yksi Jukolan Jussia muistuttava lyhyehkö möräkkä-ääninen poika siihen kaverinsa kanssa, joka oli samannäköinen, mutta pitempi ja se lyhyempi huusi kovalla äänellä "Teppo!" ja otti Tepon niskasta kiinni ja rupesi sitten pyörittämään häntä ympäri käytävää (pikku raukka joutui väkivallan kohteeksi). Sitten se isompi sanoi jotakin, että älä kehtaa. Enempää en sitten tiedäkään, sillä lähdin ulos.

Minua ja Paulaa nauratti, kun P. ja V. keksivät semmoisen jutun, että pippuri-hylly.

Kansalaiskoulussa on eräs poika joka muistuttaa vähän Ari P:tä. Sillä on ruskeat silmät, vaalea tukka ja sillä oli tänä päivänä päällään harmaanruskeat tweedhousut ja oranssinvärinen takki, jossa lukee selässä Eno. Kun mä en tiedä sen oikeaa nimeä, niin minä sanon sitä tästä lähtien vaikka enoksi. Se on se sama poika, joka tuijotti meitä kun me Erjan kanssa kopiteltiin tinneripullon korkilla.  Kerran se eno tyrkkäsi minut juostessaan kansalaiskoulun ovella lämpöpatteria vasten ja sanoi: "Voi tyttö!" Tänä päivänä eno hyppäsi rekkitangosta ja laahusti läähättäen pitkin nurmikkoa (ei se nyt ihan maassa) kansalaiskoulun oven puolella. Minä katsoin sitä hämmästyneenä hymyillen ja huomashan se mutkin. Se on aika kivan näkönen. Sillä kun on ne ruskeet silmät ja vaalea melkein olkapäille ulottuva tukka ja laihat kasvot. Eikä se ole kovin pitkä (mä en yleensä tykkää pitkistä pojista).

Heikkiäkin minä näin ensimmäisen kerran tänä syksynä. Vapaatunnilla. Ensin se jutteli Kimmon kanssa Halttusen pihassa. Sitten se ajeli vähä kaikkialla kirkonkylän keskustassa oranssilla naistenpyörällä. Sillä oli kauhean tuhkaiset ja likaiset vaatteet. Missähän sekin on töissä. No moi! Pitää lopettaa, kun kohta loppuu päiväkirja.