Olen tätä nykyä pikkuserkkuni Ellan kanssa. Ella pyysi minua olemaan kanssansa ja enkä minä kehtaa tunkeutua Irmelin ja Seijan seuraan. Olkoot, mokomat.

Piirustustunnilla pelasimme pesäpalloa (mä sain kunit) ruotsin- ja uskontotunneilla olimme muuten vain ulkona.

Kyllä ihmiset ovat erilaisia. Esimerkiksi Ella ja Irmeli. Ella käyttää enemmän semmoisia sanoja kuin paska ja piru (niin kuin mäkin). Irmeli taas harvoin sanoo jotain kirosanoja tai semmoisia. Irmeli kiroilee vuodessa yhtä paljon kuin Ella päivässä. On niin outoa ja ikävää olla Ellan seurassa, kun hän on niin erilainen kuin Irmeli ja melkein tuntematonkin. Kummasti Ellakin panee merimiespuseron ja leveelahkeiset jamekset, niin kuin minä. "Ollaanpahan sitten merimiehiä kumpikin." totesi Ella. Oli muuten ihan virkistävää vaihteeksi olla Ellan kanssa. Minulla ja Ellalla onkin enemmän yhteistä kuin minulla ja Irmelillä. Piirustustunnillakin Irmeli vain mökötti kiven päällä eikä tullut pelaamaan. Kun minusta ja Ellasta oli taas hirmu kiva pelata pesistä. On se nyt sama, kenen kanssa nämä kaks päivää on. Ensi vuonna olen kuitenkin Paulan ja Katrin kanssa. Toivotaan, toivotaan.