Tämä oli onnenpäiväni, oikeastaan. Olin vapaatunnin kirjastossa. Siellä oli kaks viidesluokkalaista likkaa, jotka yritti myydä mulle jotain arpoja. En tietenkään ostanut, kun ei ollut rahaa. Olin harvinaisen sanavalmis heidän seurassaan. Yleensä olen puhelias ihan tuntemattomien ja ihan tuttujen seurassa. Mutta sellaisten puolituttujen (esim. luokkatoverit) olen hiljainen.

Lainasin kolme kirjaa: "Paperisiili", "Ulla löytää itsensä" ja "Olet ylivetotyttö". Viimeksimainittu on hirveen hyvä, aloitin jo lukee sitä. Siinä se tyttö on samanlainen hupelo kuin minäkin. Ihastuukin vähän väliä vaikka kehen.

Iivarin luokkalaiset pelas pesistä pitkälle kolmen jälkeenkin, niiden ope vaan sano, että ei lopeteta ennen kuin tulee kolme paloa. Iivarin puoli oli sisällä. Iivari muisti tehdä yhden palonkin. Ei kunnolla lyönyt, huitoi vain sillä mailalla. Vain kyllä se oli hassun näköinen silloin toisella kerralla. Ensin se teki kylläkin palon. Mutta sitten kun sen vuoro tuli uudestaan, niin.... no, ensin se löi aika ylös, ja selviytyi ykköspesälle. Sitten se hyppi kuin hullu siellä ykkösellä. Sitten se lähti kakkoselle... sillä välin katsoin muualle, sillä taksimme oli tulossa...sitten, kun seuraavan kerran katsoin, niin se  k o n t t a s i (!) loppumatkan kakkospesälle. Niin etkö usko, ihan neljä käpälää maassa! Sitten kun se oli päässy sinne pesälle, nin se nousi polvilleen ja nosti kätensä voitonriemuisesti ilmaan ja tapitti tänne päin. Iivarin luokkalaiset eivät näyttäneet olevan moksiskaan hänen käyttäytymisestään. Minä tuijotin silmät pyöreinä moista ilmestystä. Omituinen Iivari! He is grazy.

Mä sain tänään sen takin. Just sen jonka piirsin tuonne itteni (?) päälle.

Tänään tuli se ensimmäinen kurssikirje sitä piirustuskurssista, sekä muutamia piirustusvälineitä.